Tehtävä 3 - Paperimassaveistos (MUOTOILIJAT)

Täältä löydät erinomaisen ohjeen paperimassaveistoksen tekemiseen!

http://www.lilblueboo.com/2012/04/paper-mache-animal-heads-a-tutorial.html

Arviointiperusteet: kolmiulotteinen muotoilu, omaperäisyys, siisteys, värien käyttö

Tehtävä 3 - Pienoismalli (ARKKITEHDIT)

Tehtävän arviointiperusteet: kolmiulotteinen hahmottaminen, arkkitehtuuri, käyttötarkoituksen välittyminen, valitun tyylisuunnan näkyminen, omaperäisyys

Suomalaista muotoilua

Mitä tiedät suomalaisesta muotoilusta? Ketkä ovat Suomen tunnetuimpia muotoilijoita? Mitkä yritykset tuottavat suomalaista designia? Mitä mieltä olet suomalaisesta muotoilusta? Millaista se sinun mielestäsi on?

Testaa Suomi Design-tietosi tästä linkistä! http://www.city.fi/tyyli/tunnetko+suomi-designin/1203

Iittala

Iittala on suomalainen yritys, joka on erikoistunut sisustusmuotoiluun, astiasarjoihin sekä keitto- ja paistoastioihin. Iittalalla on vahvat muotoiluperinteet lasiastioiden ja taidelasin suunnittelussa. Esimerkkejä tästä ovat Aino Aalto -lasit, jotka Aino Aalto suunnitteli vuonna 1932, Alvar Aallon Savoy-maljakko (Aalto-maljakko) vuodelta 1936, vuodesta 1962 saakka valmistettu Oiva Toikan Birds by Toikka -lasilintukokoelma ja hänen Kastehelmi-lasiastiasarjansa vuodelta 1964 sekä Tapio Wirkkalan Ultima Thule -lasit vuodelta 1968.

Vuosien saatossa Iittala on laajentanut lasista myös muihin materiaaleihin, kuten keramiikkaan ja metalliin, pitäytyen kuitenkin aina elegantin ja ajattoman muotoilun filosofiassaan. Siitä osoituksena ovat esimerkiksi Kaj Franckin keraaminen Teema-astiasarja vuodelta 1952 ja Timo Sarpanevan valurautainen Sarpaneva-pata vuodelta 1960. (Wikipedia - Iittala)

Tästä pääset tutustumaan Iittalan muotoilijoihin: https://www.iittala.fi/Muotoilijat/c/Muotoilijat

Kaj Franckin suunnittelema Teema-muki.

Teema-astiasto.

Teema-mukeja eri väreissä.

Oiva Toikan suunnittelema Kastehelmi-sarja

Tapio Wirkkalan suunnittelema Ultima Thule-sarja

Iittalan kotisivut: https://www.iittala.fi/home

Marimekko

Marimekko on suomalainen tekstiili- ja vaatetusalan yritys. Marimekon tunnetuin tekstiilikuosi on Unikko-kuosi, jonka on suunnitellut Maija Isola. 

Marimekon kotisivut: https://www.marimekko.fi/

Maija Isolan Unikko-kuosi

Aino-Maija Metsolan Kompotti-kuosi

Vuokko Eskolin-Nurmesniemi Jokapoika-paita

Mainosjuliste (MUOTOILIJAT)

Muotoilijoiden toisena tehtävänä on suunnitella mainosjuliste omalle esineelle. Tehtävä toteutetaan A3-paperille joko maalaten, piirtäen tai kollaasina. Työn voi tehdä myös osittain tai kokonaan tietokoneella (valokuvaus ja kuvankäsittely).

Graafinen suunnittelija suunnittelee esim. esineelle, nettisivulle tai lehdelle visuaalisen ulkoasun. Täältä löydät tietoa graafisen suunnittelijan ammatista ja apua myös tehtävän tekemiseen.

Kun suunnittelet esineelle mainosta, sinun kannattaa tehdä paljon taustatutkimusta. Mieti tarkkaan millaisten mielikuvien ja asioiden kautta haluat myydä esinettäsi. Mainoksessa viesti välittymiseen vaikuttavat kaikki suunnittelijan tekemät valinnat: millainen värimaailma, sommittelu ja typografia (fontit ja tekstin asettelu) kuvassa on. Mainoksen välittämä viesti ja mielikuvat ovat todella tärkeitä.

Osa kuvista löytyy tältä sivustolta: http://www.hongkiat.com/blog/70-creative-advertisements-that-makes-you-look-twice/

Jos haluat miettiä mainoksia toisesta näkökulmasta, voit tässä tehtävässä toteuttaa myös antimainoksen. Antimainos kääntää mainoksen viestin päälaelleen, tekee pilaa mainoksesta ja varsinkin sen välittämistä arvoista. Antimainos arvostelee, kritisoi ja herättää keskustelua.

Tunnelmamaalaus (ARKKITEHDIT)

Arkkitehtien toisessa tehtävässä tarkoituksena on kuvata paikan tunnelmaa. Tämä tapahtuu värien, muotojen ja sommittelun avulla. Tehtävä toteutetaan A3-paperille maalaten, piirtäen tai kollaasina. Maalaus tehdään akryylimaaleilla tai vesiväreillä, piirustus pastelliliiduilla, värikynillä tai tusseilla ja kollaasi luonnollisesti väripapereilla ja lehdistä leikatuilla paloilla. Tehtävässä kuvataan sisätilaa.

Paikka on koettua tilaa. Tila on objektiivinen, johonkin käyttötarkoitukseen suunniteltu (esim. lentokenttä, supermarket, koululuokka...). Paikka taas on subjektiivinen, koettu tila, johon liittyy jokin muisto, tunne tai kokemus. Paikka on aina henkilökohtainen ja siihen voi liittyä niin positiivisia kuin negatiivisiakin muistoja. Tässä tehtävässä arkkitehdillä on mahdollisuus itse päättää millaisen tunnelman hän haluaa kuvaamaansa paikkaan. Jos hän esimerkiksi on suunnitellut kirkon, hän voi miettiä miten hän kuvaisi paikan pyhyyttä, valoa tai rauhallisuutta. 

Esimerkkejä paikan tunnelman kuvaamisesta löytyy Aalto-yliopiston arkkitehtuurikoulutuksen ennakkotehtävägalleriasta. 

Pekko Sangi 2011

Salla T. 2011

Joni Halme 2012

Venla Keskinen 2012

Tehtävä 2 - Tunnelmamaalaus tai mainosjuliste

Arkkitehtuurin ja muotoilun historia - Barokki ja rokokoo

Video on traileri elokuvasta Marie Antoinette (2006, Sofia Coppola). Elokuva sijoittuu 1600-luvun Ranskaan Aurinkokuninkaan (Ludwig XIV) aikakaudelle ja näyttää erinomaisesti millaista on barokin arkkitehtuuri, muoti ja sisustus!

Sana barokki tulee sanasta barroco, joka on portugalia ja tarkoittaa epämuotoista helmeä. Barokin arkkitehtuurille tyypillistä oli arvokkuus, massiivisuus sekä looginen ja selkeä massojen jäsentely. Lisäksi fasadeissa (julkisivu) esiintyi usein veistoskoristelua.  Palatsien sisätilojen koristelu oli runsasta ja yleellistä. Koristelut koostuivat pääasiallisesti peileistä sekä veistoksista ja maalauksista. Huonekalutaiteessa suosittuja olivat korkeaselkäiset tuolit, joita peitti raskas, kullattu veistokoristelu.

Puutarhataiteelle tyypillistä olivat säännönmukaiset polut, symmetriset istutukset, suihkulähteet, vesialtaat ja kanaalit. Puutarhat jaettiin vyöhykkeisiin, jotka pitivät sisällään luonteeltaan ja kasvistoltaan erilaisia alueita. Useita kilometrejä jatkuvat puistot tarjosivat ympäristön hovin puutarhajuhliin. Tästä hyvä esimerkki ovat Versaillen palatsin puutarhat.

Barokkiarkkitehtuurin kokonaisvaikutelma oli monumentaalinen. Katsoja pyrittiin saamaan tuntemaan itsensä pieneksi suuren koon, liikkeen vaikutelman ja loistokkuuden keinoin. Tukirakenteita korostettiin, ja ne olivat raskaita. Pylväitä ja pilastereita oli kaksittain ja kahdessa kerroksessa.Kompositakapiteelit ja muut antiikin pylväsjärjestelmät sekä pilasterit olivat suosittuja. Symmetria oli ehdottoman tärkeää.

Renessanssin levollinen ympyrämuoto hylättiin, ja pohjapiirroksissa alettiin käyttää entistä enemmän jännittynyttä, levotonta ja dynaamista soikiomuotoa. Rakennuksista tehtiin leveitä mutta ei syviä

Kirkoissa tärkeäksi nousi etenkin kupoli, joka oli barokin arkkitehtuurissa liikkeen päätepiste ja taivaan symboli. Perspektiivimaalauksilla saatiin tasakatot näyttämään holveilta ja holvit ja kupolit todellisuutta korkeammilta.

Yhtenä barokin ihanteena oli kokonaistaideteos, joka muodostui esimerkiksi palatsin arkkitehtuurista, sisutuksesta, kuvataiteesta ja puutarhasta. Kaiken piti sopia tyylillisesti yhteen.

Versailles'n palatsin Peilisali (Kuvalähde)

Ludvig XIV (Aurinkokuningas) (Kuvalähde)

Versailles'n palatsin puutarha (Kuvalähde)

Rokokoo puolestaan pyrki pääsemään eroon barokin raskaudesta. Fragonardin maalaus "Keinu" (1767) kertoo hyvin tuon ajan hovielämän hengestä ja tyylistä.

Fragonard - Keinu (1767)

Rokokoon piirteitä olivat pyrkimys miellyttää, siro leikillisyys, eloisat ääriviivat ja kevyt väriasteikko. Suoria kulmia vältettiin, ja sisustusta hallitsivat epäsymmetria ja kaariviivat, liike ja keveys. Takat pienenivät aikaisemmasta ja ovi- ja ikkuna-aukot muuttuivat korkeammiksi. Kultauksen käyttöä vähennettiin, ja heleät värit sekä helmenharmaa tulivat käyttöön. Tapetteina ja päällisinä käytettiin koristeellisesti kuvioituja silkkejä. Seinillä käytettiin rintapaneeleja.

Rokokoo oli hovityyli, jonka keskus oli Pariisi, Ranskan taide- ja seuraelämän keskus. Rokokoo oli ennen kaikkea sisustustyyli; sen vaikutus arkkitehtuuriin oli melko pieni ja ilmenee yksikerroksisten rakennusten suosimisessa. Sisustustyylinä rokokoo oli kuitenkin hyvin kokonaisvaltainen – huoneiden koko interiööri (sisätila) suunniteltiin yhteen sointuvaksi jokaista yksityiskohtaa myöten.

Rokokoon kalusteet tehtiin aiempaa vaaleammasta puusta, kuten pähkinäpuusta, pyökistä tai ruusupuusta, ja ne usein maalattiin helein värein ja päällystettiin kauniisti. Tuoleista tehtiin mukavia istua, ja niiden selustat mataloituivat ja jaloista sekä selästä tehtiin kaarevat, minkä oli mahdollistanut kovien puulajien käyttöönotto materiaalina. Vuoteissa suosittiin katoksia ja puolikatoksia, päätyjä ja kulmapylväitä. Leimallista rokokoon sisustustaiteelle oli etenkin kiinalaisuus, chinoiserie. Mielenkiinto Kiinaan oli Euroopassa suurimmillaan juuri rokokoon aikana.

Rocaille-aiheinen ikkunakoriste (Lähde)

Rokokoo-tyylistä sisustusta (Lähde)

Katariinan palatsi Pietarissa (Lisätietoa) (Lähde)