Arkkitehtuurin ja muotoilun historia - Keskiaika

Keskiajan arkkitehtuuri

Keskiajan (n. 500-1500) arkkitehtuuri voidaan jakaa kolmeen osaan: bysanttilaiseen, romaaniseen ja goottilaiseen tyyliin.

Bysanttilainen arkkitehtuuri

Hagia Sofian sisätila. Kuvalähde: http://mannup.vn/wp-content/uploads/2013/09/5S3J7467_Hagia-Sophia_Istanbul_999x.jpg

Bysantin arkkitehtuuri on vuoden 330 jälkeen syntyneessä Bysantin valtakunnassa kehittynyt arkkitehtuurityyli. Kuuluisin Bysantin taiteen arkkitehtoninen luomus on Hagia Sofia (Pyhän viisauden kirkko). Entisen Bysantin ydinalueelta löytyy jonkin verran saman tyylisiä rakennuksia, lähinnä kirkkoja ja luostareita. Tyyli levisi myös Bysantin läntisiin siirtokuntiin, kuten Sisiliaan ja Venetsiaan. Pyhän markuksen tuomiokirkko Venetsiassa edustaa bysanttilaista arkkitehtuuria sekoitettuna länsieurooppalaiseen gotiikkaan. Bysanttilaiseen tyyliin kuuluvat värikkäät ja runsaat mosaiikit. (Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Bysantin_arkkitehtuuri)

Bysantin arkkitehtuurissa kirkot olivat keskeisiä rakennuksia. Suosittuja kirkkotyyppejä olivat basilikat ja keskeiskirkot. Erityiseksi kirkkojen tunnuspiirteeksi nousivat kupolit, joiden holvauksissa yleisimmäksi muodoksi nousi pendentiivitekniikka. Muuten kirkkojen ulkoarkkitehtuuri oli melko niukkaa ja se koostui lähinnä tiilen ja kiven kontrastista. Rappausta ja marmoria ei käytetty vaan seinäpinnat jätettiin yleensä paljaiksi. Korinttilaisen pylvään kapiteelin kasviaiheet muotoutuivat Bysantissa pitsimäisiksi reikäkuvioiksi. Kantavan ja kannatettavan rakenteen välinen suhde pyrittiin peittämään. Sisätiloiltaan bysanttilaiset kirkot olivat puolestaan loisteliaasti koristettuja ja tiloiltaan yhtenäisiä. Runsailla mosaiikkikoristeluilla osoitettiin valtakunnan vaurautta. (Lähde: https://koppa.jyu.fi/avoimet/taiku/taidehistorian-aikajana/keskiaika/bysantin%20taide)

Voit tutustua esim. Hagia Sofiaan Google mapsin kautta. 

Pelisarja Assassin's Creedissä pelaajan on mahdollista pelata Hagia Sofiassa: https://www.youtube.com/watch?v=AzEEwKcuEng ja https://www.youtube.com/watch?v=6LxchSzd2aU

Romaaninen tyyli

Maria Laachin luostari ja kirkko Saksassa. Kuvalähde: http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/9/94/Maria_Lach_02.jpg

Romaaninen tyyli (noin 1000-1250) on 1800-luvun alussa annettu nimitys eurooppalaiselle arkkitehtuurille, joka muistutti roomalaisten rakennustaidetta muodoiltaan ja materiaalivalinnoiltaan, ja se tarkoitti alun perin väärennettyä roomalaista. Romaaniselle tyylille ovat ominaista pyöreämuotoiset holvikaaret (vertaa gotiikkaan suippoine kaarineen), paksut seinät, pienet ikkunat ja kirkkosalin keskilaivan tynnyriholvi. Holvauksen avulla voitiin rakentaa aikaisempaa isompia yhtenäisiä suuria tiloja, siksi romaaninen tyyli on selkeimmillään suurissa kirkoissa ja linnansaleissa. Arkkitehtuurin lisäksi tyyliin lasketaan kuuluvaksi tietyn tyyppisiä freskoja, verhoiluja ja käsikirjoituksia. (Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Romaaninen_tyyli, kattavamman esityksen löydät englanninkieliseltä wikipediasivulta: http://en.wikipedia.org/wiki/Romanesque_architecture)

Romaanisen arkkitehtuurin tyypillisiä piirteitä olivat mm. pitkittäismuuri kantavana osana, painon jakautuminen koko muurille, paksut pylväät, pyörökaaret, ristikeskus- ja porrastornit, tilojen selkeä jaottelu, arkkitehtuuriin kiinteästi liittyneet veistokset sekä aikaisempien puukattojen tilalle tulleet kiviset tynnyri- ja ristiholvit. Romaaniseen arkkitehtuuriin kuulunut raskas vaikutelma syntyi kivisten holvien kannattamiseen tarvituista massiivisista pilareista ja paksuista muureista, joiden myötä ikkunoille jäi vähän tilaa. Kirkkojen perusmuotona oli basilika, joka koostui keskilaivasta, apsiksesta, kuorista sekä kahdesta tai neljästä sivulaivasta. Sivulaivat erotettiin yleensä päälaivasta pyörökaarien ja pylväiden avulla. Runsaan pyörökaarien ja pilareiden käytön vuoksi romaanista arkkitehtuuria on kutsuttu toisinaan myös pyörökaarityyliksi. (Lähde: https://koppa.jyu.fi/avoimet/taiku/taidehistorian-aikajana/keskiaika/romaaninen%20taide)

Voit tutustua romaaniseen tyyliin google mapsin avulla: Maria Laach Abbey, Germany. Jos olet katsonut esimerkiksi Game of Thronesia, tiedät heti millainen on romaanisen tyylin linna! :)


Goottilainen arkkitehtuuri

Sainte-Chapelle, Pariisi. Kuvalähde: http://www.euroscope.fr/images/produits/big/82/st_chapelle_vitraux.jpg

Luonnoksia goottilaisesta arkkitehtuurista. Kuvalähde: http://fc03.deviantart.net/fs70/f/2010/268/d/e/gothic_architecture_by_alphirin-d299hno.jpg

Nimitys ”gotiikka” syntyi Italiassa renessanssiaikana kuvaamaan ”barbaarien” eli goottien rakennustaidetta. Tyylillisiä piirteitä arkkitehtuurissa olivat korkeutta tavoittelevat kirkot, joissa pyörökaarien tilalla olivat suippokaaret koristeineen ja tornin huippuun asetettuine ristikukkasineen. Värilliset ikkunalasit lasimaalauksineen tulivat käyttöön. Myös raatihuoneita ja muitakin rakennuksia alettiin rakennustoiminnan elpyessä valmistaa. Tunnettuja goottilaisen arkkitehtuurin tuotteita ovat muun muassa Kölnin ja Milanon tuomiokirkko, sekä Reimsin, Amiensin ja Pariisin Notre Damen katedraali.

Gotiikka arkkitehtuurissa syntyi alun perin teknisenä oivalluksena, josta taiteelliset ulottuvuudet seurasivat. Ajatuksena oli solakoita pilareita ja niiden päällä kulkevia kapeita ruoteita käyttäen muodostaa rakennukselle kivirunko. Näin rakennus pysyi kasassa ilman tiiviitä seiniä ja seinät kyettiin vapauttamaan kannatustehtävästään muun muassa suurille ikkuna- ja lasirakenteille. Tyypillisiä piirteitä ovat veistoskoristelut, kolmiosainen sisäänkäynti, kapeat ja korkeat tornit sekä pyöreät, koristeelliset ruusuikkunat. Goottilainen arkkitehtuuri pyrki uskontoa korostavana tyylisuuntana "tavoittelemaan taivaita", mikä näkyy symbolisesti koko rakennuksen yleisenä korkeutena.

Eräs gotiikan tärkeimmistä tunnuspiirteistä ovat suipot holvikaaret, verrattuna romaanisen kauden pyöreisiin eli puoliympyrän muotoisiin holvikaariin. Tämä oli alun perin gotiikan rakennustekniikan sanelemaa. Puoliympyräholvikaaren pystyy kahden pilarin väliin virittämään vain tietyn korkuisena, eli korkeus on puolet pilarien keskinäisestä etäisyydestä, eikä erisuuriin pilariväleihin siten saa samankorkuisia puoliympyräholveja. Sen sijaan kahdesta osasta koostuvan goottilaisen suipon kaaren korkeutta voidaan säädellä muuttamalla suippoutta, ja siten erisuuriin pilariväleihin saa tehtyä samankorkuiset holvikaaret. Tämä on erityisen tarpeellista ristiholvauksessa eli neljän pilarin varaan tulevissa kahteen suuntaan holvatuissa katoissa: romaanisilla puoliympyräkaarilla pilarien on oltava neliömuodostelmassa, mutta goottilaisilla suippoholveilla pilarit voivat olla suorakaidemuodostelmassa, eli pilarivälin ei tarvitse olla yhtä suuri molempiin suuntiin. (Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Goottilainen_arkkitehtuuri)

Lisätietoa gotiikasta: https://koppa.jyu.fi/avoimet/taiku/taidehistorian-aikajana/keskiaika/goottilainen%20taide

Google mapsin avulla voit käydä esim. Notre Damen katedraalissa, Milanon tuomiokirkossa ja Sainte-Chapellessa.