Tehtävä 3 - Paperimassaveistos (MUOTOILIJAT)

Täältä löydät erinomaisen ohjeen paperimassaveistoksen tekemiseen!

http://www.lilblueboo.com/2012/04/paper-mache-animal-heads-a-tutorial.html

Arviointiperusteet: kolmiulotteinen muotoilu, omaperäisyys, siisteys, värien käyttö

Tehtävä 3 - Pienoismalli (ARKKITEHDIT)

Tehtävän arviointiperusteet: kolmiulotteinen hahmottaminen, arkkitehtuuri, käyttötarkoituksen välittyminen, valitun tyylisuunnan näkyminen, omaperäisyys

Suomalaista muotoilua

Mitä tiedät suomalaisesta muotoilusta? Ketkä ovat Suomen tunnetuimpia muotoilijoita? Mitkä yritykset tuottavat suomalaista designia? Mitä mieltä olet suomalaisesta muotoilusta? Millaista se sinun mielestäsi on?

Testaa Suomi Design-tietosi tästä linkistä! http://www.city.fi/tyyli/tunnetko+suomi-designin/1203

Iittala

Iittala on suomalainen yritys, joka on erikoistunut sisustusmuotoiluun, astiasarjoihin sekä keitto- ja paistoastioihin. Iittalalla on vahvat muotoiluperinteet lasiastioiden ja taidelasin suunnittelussa. Esimerkkejä tästä ovat Aino Aalto -lasit, jotka Aino Aalto suunnitteli vuonna 1932, Alvar Aallon Savoy-maljakko (Aalto-maljakko) vuodelta 1936, vuodesta 1962 saakka valmistettu Oiva Toikan Birds by Toikka -lasilintukokoelma ja hänen Kastehelmi-lasiastiasarjansa vuodelta 1964 sekä Tapio Wirkkalan Ultima Thule -lasit vuodelta 1968.

Vuosien saatossa Iittala on laajentanut lasista myös muihin materiaaleihin, kuten keramiikkaan ja metalliin, pitäytyen kuitenkin aina elegantin ja ajattoman muotoilun filosofiassaan. Siitä osoituksena ovat esimerkiksi Kaj Franckin keraaminen Teema-astiasarja vuodelta 1952 ja Timo Sarpanevan valurautainen Sarpaneva-pata vuodelta 1960. (Wikipedia - Iittala)

Tästä pääset tutustumaan Iittalan muotoilijoihin: https://www.iittala.fi/Muotoilijat/c/Muotoilijat

Kaj Franckin suunnittelema Teema-muki.

Teema-astiasto.

Teema-mukeja eri väreissä.

Oiva Toikan suunnittelema Kastehelmi-sarja

Tapio Wirkkalan suunnittelema Ultima Thule-sarja

Iittalan kotisivut: https://www.iittala.fi/home

Marimekko

Marimekko on suomalainen tekstiili- ja vaatetusalan yritys. Marimekon tunnetuin tekstiilikuosi on Unikko-kuosi, jonka on suunnitellut Maija Isola. 

Marimekon kotisivut: https://www.marimekko.fi/

Maija Isolan Unikko-kuosi

Aino-Maija Metsolan Kompotti-kuosi

Vuokko Eskolin-Nurmesniemi Jokapoika-paita

Mainosjuliste (MUOTOILIJAT)

Muotoilijoiden toisena tehtävänä on suunnitella mainosjuliste omalle esineelle. Tehtävä toteutetaan A3-paperille joko maalaten, piirtäen tai kollaasina. Työn voi tehdä myös osittain tai kokonaan tietokoneella (valokuvaus ja kuvankäsittely).

Graafinen suunnittelija suunnittelee esim. esineelle, nettisivulle tai lehdelle visuaalisen ulkoasun. Täältä löydät tietoa graafisen suunnittelijan ammatista ja apua myös tehtävän tekemiseen.

Kun suunnittelet esineelle mainosta, sinun kannattaa tehdä paljon taustatutkimusta. Mieti tarkkaan millaisten mielikuvien ja asioiden kautta haluat myydä esinettäsi. Mainoksessa viesti välittymiseen vaikuttavat kaikki suunnittelijan tekemät valinnat: millainen värimaailma, sommittelu ja typografia (fontit ja tekstin asettelu) kuvassa on. Mainoksen välittämä viesti ja mielikuvat ovat todella tärkeitä.

Osa kuvista löytyy tältä sivustolta: http://www.hongkiat.com/blog/70-creative-advertisements-that-makes-you-look-twice/

Jos haluat miettiä mainoksia toisesta näkökulmasta, voit tässä tehtävässä toteuttaa myös antimainoksen. Antimainos kääntää mainoksen viestin päälaelleen, tekee pilaa mainoksesta ja varsinkin sen välittämistä arvoista. Antimainos arvostelee, kritisoi ja herättää keskustelua.

Tunnelmamaalaus (ARKKITEHDIT)

Arkkitehtien toisessa tehtävässä tarkoituksena on kuvata paikan tunnelmaa. Tämä tapahtuu värien, muotojen ja sommittelun avulla. Tehtävä toteutetaan A3-paperille maalaten, piirtäen tai kollaasina. Maalaus tehdään akryylimaaleilla tai vesiväreillä, piirustus pastelliliiduilla, värikynillä tai tusseilla ja kollaasi luonnollisesti väripapereilla ja lehdistä leikatuilla paloilla. Tehtävässä kuvataan sisätilaa.

Paikka on koettua tilaa. Tila on objektiivinen, johonkin käyttötarkoitukseen suunniteltu (esim. lentokenttä, supermarket, koululuokka...). Paikka taas on subjektiivinen, koettu tila, johon liittyy jokin muisto, tunne tai kokemus. Paikka on aina henkilökohtainen ja siihen voi liittyä niin positiivisia kuin negatiivisiakin muistoja. Tässä tehtävässä arkkitehdillä on mahdollisuus itse päättää millaisen tunnelman hän haluaa kuvaamaansa paikkaan. Jos hän esimerkiksi on suunnitellut kirkon, hän voi miettiä miten hän kuvaisi paikan pyhyyttä, valoa tai rauhallisuutta. 

Esimerkkejä paikan tunnelman kuvaamisesta löytyy Aalto-yliopiston arkkitehtuurikoulutuksen ennakkotehtävägalleriasta. 

Pekko Sangi 2011

Salla T. 2011

Joni Halme 2012

Venla Keskinen 2012

Tehtävä 2 - Tunnelmamaalaus tai mainosjuliste

Arkkitehtuurin ja muotoilun historia - Barokki ja rokokoo

Video on traileri elokuvasta Marie Antoinette (2006, Sofia Coppola). Elokuva sijoittuu 1600-luvun Ranskaan Aurinkokuninkaan (Ludwig XIV) aikakaudelle ja näyttää erinomaisesti millaista on barokin arkkitehtuuri, muoti ja sisustus!

Sana barokki tulee sanasta barroco, joka on portugalia ja tarkoittaa epämuotoista helmeä. Barokin arkkitehtuurille tyypillistä oli arvokkuus, massiivisuus sekä looginen ja selkeä massojen jäsentely. Lisäksi fasadeissa (julkisivu) esiintyi usein veistoskoristelua.  Palatsien sisätilojen koristelu oli runsasta ja yleellistä. Koristelut koostuivat pääasiallisesti peileistä sekä veistoksista ja maalauksista. Huonekalutaiteessa suosittuja olivat korkeaselkäiset tuolit, joita peitti raskas, kullattu veistokoristelu.

Puutarhataiteelle tyypillistä olivat säännönmukaiset polut, symmetriset istutukset, suihkulähteet, vesialtaat ja kanaalit. Puutarhat jaettiin vyöhykkeisiin, jotka pitivät sisällään luonteeltaan ja kasvistoltaan erilaisia alueita. Useita kilometrejä jatkuvat puistot tarjosivat ympäristön hovin puutarhajuhliin. Tästä hyvä esimerkki ovat Versaillen palatsin puutarhat.

Barokkiarkkitehtuurin kokonaisvaikutelma oli monumentaalinen. Katsoja pyrittiin saamaan tuntemaan itsensä pieneksi suuren koon, liikkeen vaikutelman ja loistokkuuden keinoin. Tukirakenteita korostettiin, ja ne olivat raskaita. Pylväitä ja pilastereita oli kaksittain ja kahdessa kerroksessa.Kompositakapiteelit ja muut antiikin pylväsjärjestelmät sekä pilasterit olivat suosittuja. Symmetria oli ehdottoman tärkeää.

Renessanssin levollinen ympyrämuoto hylättiin, ja pohjapiirroksissa alettiin käyttää entistä enemmän jännittynyttä, levotonta ja dynaamista soikiomuotoa. Rakennuksista tehtiin leveitä mutta ei syviä

Kirkoissa tärkeäksi nousi etenkin kupoli, joka oli barokin arkkitehtuurissa liikkeen päätepiste ja taivaan symboli. Perspektiivimaalauksilla saatiin tasakatot näyttämään holveilta ja holvit ja kupolit todellisuutta korkeammilta.

Yhtenä barokin ihanteena oli kokonaistaideteos, joka muodostui esimerkiksi palatsin arkkitehtuurista, sisutuksesta, kuvataiteesta ja puutarhasta. Kaiken piti sopia tyylillisesti yhteen.

Versailles'n palatsin Peilisali (Kuvalähde)

Ludvig XIV (Aurinkokuningas) (Kuvalähde)

Versailles'n palatsin puutarha (Kuvalähde)

Rokokoo puolestaan pyrki pääsemään eroon barokin raskaudesta. Fragonardin maalaus "Keinu" (1767) kertoo hyvin tuon ajan hovielämän hengestä ja tyylistä.

Fragonard - Keinu (1767)

Rokokoon piirteitä olivat pyrkimys miellyttää, siro leikillisyys, eloisat ääriviivat ja kevyt väriasteikko. Suoria kulmia vältettiin, ja sisustusta hallitsivat epäsymmetria ja kaariviivat, liike ja keveys. Takat pienenivät aikaisemmasta ja ovi- ja ikkuna-aukot muuttuivat korkeammiksi. Kultauksen käyttöä vähennettiin, ja heleät värit sekä helmenharmaa tulivat käyttöön. Tapetteina ja päällisinä käytettiin koristeellisesti kuvioituja silkkejä. Seinillä käytettiin rintapaneeleja.

Rokokoo oli hovityyli, jonka keskus oli Pariisi, Ranskan taide- ja seuraelämän keskus. Rokokoo oli ennen kaikkea sisustustyyli; sen vaikutus arkkitehtuuriin oli melko pieni ja ilmenee yksikerroksisten rakennusten suosimisessa. Sisustustyylinä rokokoo oli kuitenkin hyvin kokonaisvaltainen – huoneiden koko interiööri (sisätila) suunniteltiin yhteen sointuvaksi jokaista yksityiskohtaa myöten.

Rokokoon kalusteet tehtiin aiempaa vaaleammasta puusta, kuten pähkinäpuusta, pyökistä tai ruusupuusta, ja ne usein maalattiin helein värein ja päällystettiin kauniisti. Tuoleista tehtiin mukavia istua, ja niiden selustat mataloituivat ja jaloista sekä selästä tehtiin kaarevat, minkä oli mahdollistanut kovien puulajien käyttöönotto materiaalina. Vuoteissa suosittiin katoksia ja puolikatoksia, päätyjä ja kulmapylväitä. Leimallista rokokoon sisustustaiteelle oli etenkin kiinalaisuus, chinoiserie. Mielenkiinto Kiinaan oli Euroopassa suurimmillaan juuri rokokoon aikana.

Rocaille-aiheinen ikkunakoriste (Lähde)

Rokokoo-tyylistä sisustusta (Lähde)

Katariinan palatsi Pietarissa (Lisätietoa) (Lähde)

Arkkitehtuurin ja muotoilun historia - Renessanssi

Renessanssin arkkitehtuuri oli eurooppalaisen arkkitehtuurin ajanjakso 1400-luvun alusta 1600-luvun alulle. Sen katsotaan alkaneen vuodesta 1418, ja se sai vaikutteita antiikin arkkitehtuurista, Kreikasta ja Roomasta.

Pietarinkirkko (Vatikaanivaltio)

Firenzen tuomiokirkko (Italia)

Renessanssi vaikutti erityisesti Firenzessä noin 1420–1490. Sen aikana pyrittiin palaamaan antiikin ajan ihanteisiin: selkeyteen, symmetrisyyteen ja harmonisuuteen. Tavoitteiden täyttämiseen käytettiin matemaattisia teorioita ja perspektiivilakeja.

Renessanssin arkkitehtuurille tyypillistä oli ympyrän, ristin tai tähden muotoinen keskeisrakennus, joka oli varustettu kupolikatolla. Tärkeäksi tekijäksi nousi rakennusten volyymi sekä valo, jota käytettiin tilaa muotoilevana elementtinä. Renessanssin arkkitehtuurista välittyi staattisuus ja harmoniset mittasuhteet.

Merkittäviä renessanssiajan rakennuksia ovat esimerkiksi Vatikaanivaltiossa sijaitseva Pietarinkirkko ja Firenzen tuomiokirkko. Suosittelen vilkaisemaan molempia Google mapsissa. Erityisesti Pietarinkirkosta löytyy erinomaisia kuvia.

Lähteet tekstille: https://koppa.jyu.fi/avoimet/taiku/taidehistorian-aikajana/renessanssi/taysrenessanssin%20arkkitehtuuri ja http://fi.wikipedia.org/wiki/Renessanssin_arkkitehtuuri

Arkkitehtuurin ja muotoilun historia - Keskiaika

Keskiajan arkkitehtuuri

Keskiajan (n. 500-1500) arkkitehtuuri voidaan jakaa kolmeen osaan: bysanttilaiseen, romaaniseen ja goottilaiseen tyyliin.

Bysanttilainen arkkitehtuuri

Hagia Sofian sisätila. Kuvalähde: http://mannup.vn/wp-content/uploads/2013/09/5S3J7467_Hagia-Sophia_Istanbul_999x.jpg

Bysantin arkkitehtuuri on vuoden 330 jälkeen syntyneessä Bysantin valtakunnassa kehittynyt arkkitehtuurityyli. Kuuluisin Bysantin taiteen arkkitehtoninen luomus on Hagia Sofia (Pyhän viisauden kirkko). Entisen Bysantin ydinalueelta löytyy jonkin verran saman tyylisiä rakennuksia, lähinnä kirkkoja ja luostareita. Tyyli levisi myös Bysantin läntisiin siirtokuntiin, kuten Sisiliaan ja Venetsiaan. Pyhän markuksen tuomiokirkko Venetsiassa edustaa bysanttilaista arkkitehtuuria sekoitettuna länsieurooppalaiseen gotiikkaan. Bysanttilaiseen tyyliin kuuluvat värikkäät ja runsaat mosaiikit. (Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Bysantin_arkkitehtuuri)

Bysantin arkkitehtuurissa kirkot olivat keskeisiä rakennuksia. Suosittuja kirkkotyyppejä olivat basilikat ja keskeiskirkot. Erityiseksi kirkkojen tunnuspiirteeksi nousivat kupolit, joiden holvauksissa yleisimmäksi muodoksi nousi pendentiivitekniikka. Muuten kirkkojen ulkoarkkitehtuuri oli melko niukkaa ja se koostui lähinnä tiilen ja kiven kontrastista. Rappausta ja marmoria ei käytetty vaan seinäpinnat jätettiin yleensä paljaiksi. Korinttilaisen pylvään kapiteelin kasviaiheet muotoutuivat Bysantissa pitsimäisiksi reikäkuvioiksi. Kantavan ja kannatettavan rakenteen välinen suhde pyrittiin peittämään. Sisätiloiltaan bysanttilaiset kirkot olivat puolestaan loisteliaasti koristettuja ja tiloiltaan yhtenäisiä. Runsailla mosaiikkikoristeluilla osoitettiin valtakunnan vaurautta. (Lähde: https://koppa.jyu.fi/avoimet/taiku/taidehistorian-aikajana/keskiaika/bysantin%20taide)

Voit tutustua esim. Hagia Sofiaan Google mapsin kautta. 

Pelisarja Assassin's Creedissä pelaajan on mahdollista pelata Hagia Sofiassa: https://www.youtube.com/watch?v=AzEEwKcuEng ja https://www.youtube.com/watch?v=6LxchSzd2aU

Romaaninen tyyli

Maria Laachin luostari ja kirkko Saksassa. Kuvalähde: http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/9/94/Maria_Lach_02.jpg

Romaaninen tyyli (noin 1000-1250) on 1800-luvun alussa annettu nimitys eurooppalaiselle arkkitehtuurille, joka muistutti roomalaisten rakennustaidetta muodoiltaan ja materiaalivalinnoiltaan, ja se tarkoitti alun perin väärennettyä roomalaista. Romaaniselle tyylille ovat ominaista pyöreämuotoiset holvikaaret (vertaa gotiikkaan suippoine kaarineen), paksut seinät, pienet ikkunat ja kirkkosalin keskilaivan tynnyriholvi. Holvauksen avulla voitiin rakentaa aikaisempaa isompia yhtenäisiä suuria tiloja, siksi romaaninen tyyli on selkeimmillään suurissa kirkoissa ja linnansaleissa. Arkkitehtuurin lisäksi tyyliin lasketaan kuuluvaksi tietyn tyyppisiä freskoja, verhoiluja ja käsikirjoituksia. (Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Romaaninen_tyyli, kattavamman esityksen löydät englanninkieliseltä wikipediasivulta: http://en.wikipedia.org/wiki/Romanesque_architecture)

Romaanisen arkkitehtuurin tyypillisiä piirteitä olivat mm. pitkittäismuuri kantavana osana, painon jakautuminen koko muurille, paksut pylväät, pyörökaaret, ristikeskus- ja porrastornit, tilojen selkeä jaottelu, arkkitehtuuriin kiinteästi liittyneet veistokset sekä aikaisempien puukattojen tilalle tulleet kiviset tynnyri- ja ristiholvit. Romaaniseen arkkitehtuuriin kuulunut raskas vaikutelma syntyi kivisten holvien kannattamiseen tarvituista massiivisista pilareista ja paksuista muureista, joiden myötä ikkunoille jäi vähän tilaa. Kirkkojen perusmuotona oli basilika, joka koostui keskilaivasta, apsiksesta, kuorista sekä kahdesta tai neljästä sivulaivasta. Sivulaivat erotettiin yleensä päälaivasta pyörökaarien ja pylväiden avulla. Runsaan pyörökaarien ja pilareiden käytön vuoksi romaanista arkkitehtuuria on kutsuttu toisinaan myös pyörökaarityyliksi. (Lähde: https://koppa.jyu.fi/avoimet/taiku/taidehistorian-aikajana/keskiaika/romaaninen%20taide)

Voit tutustua romaaniseen tyyliin google mapsin avulla: Maria Laach Abbey, Germany. Jos olet katsonut esimerkiksi Game of Thronesia, tiedät heti millainen on romaanisen tyylin linna! :)


Goottilainen arkkitehtuuri

Sainte-Chapelle, Pariisi. Kuvalähde: http://www.euroscope.fr/images/produits/big/82/st_chapelle_vitraux.jpg

Luonnoksia goottilaisesta arkkitehtuurista. Kuvalähde: http://fc03.deviantart.net/fs70/f/2010/268/d/e/gothic_architecture_by_alphirin-d299hno.jpg

Nimitys ”gotiikka” syntyi Italiassa renessanssiaikana kuvaamaan ”barbaarien” eli goottien rakennustaidetta. Tyylillisiä piirteitä arkkitehtuurissa olivat korkeutta tavoittelevat kirkot, joissa pyörökaarien tilalla olivat suippokaaret koristeineen ja tornin huippuun asetettuine ristikukkasineen. Värilliset ikkunalasit lasimaalauksineen tulivat käyttöön. Myös raatihuoneita ja muitakin rakennuksia alettiin rakennustoiminnan elpyessä valmistaa. Tunnettuja goottilaisen arkkitehtuurin tuotteita ovat muun muassa Kölnin ja Milanon tuomiokirkko, sekä Reimsin, Amiensin ja Pariisin Notre Damen katedraali.

Gotiikka arkkitehtuurissa syntyi alun perin teknisenä oivalluksena, josta taiteelliset ulottuvuudet seurasivat. Ajatuksena oli solakoita pilareita ja niiden päällä kulkevia kapeita ruoteita käyttäen muodostaa rakennukselle kivirunko. Näin rakennus pysyi kasassa ilman tiiviitä seiniä ja seinät kyettiin vapauttamaan kannatustehtävästään muun muassa suurille ikkuna- ja lasirakenteille. Tyypillisiä piirteitä ovat veistoskoristelut, kolmiosainen sisäänkäynti, kapeat ja korkeat tornit sekä pyöreät, koristeelliset ruusuikkunat. Goottilainen arkkitehtuuri pyrki uskontoa korostavana tyylisuuntana "tavoittelemaan taivaita", mikä näkyy symbolisesti koko rakennuksen yleisenä korkeutena.

Eräs gotiikan tärkeimmistä tunnuspiirteistä ovat suipot holvikaaret, verrattuna romaanisen kauden pyöreisiin eli puoliympyrän muotoisiin holvikaariin. Tämä oli alun perin gotiikan rakennustekniikan sanelemaa. Puoliympyräholvikaaren pystyy kahden pilarin väliin virittämään vain tietyn korkuisena, eli korkeus on puolet pilarien keskinäisestä etäisyydestä, eikä erisuuriin pilariväleihin siten saa samankorkuisia puoliympyräholveja. Sen sijaan kahdesta osasta koostuvan goottilaisen suipon kaaren korkeutta voidaan säädellä muuttamalla suippoutta, ja siten erisuuriin pilariväleihin saa tehtyä samankorkuiset holvikaaret. Tämä on erityisen tarpeellista ristiholvauksessa eli neljän pilarin varaan tulevissa kahteen suuntaan holvatuissa katoissa: romaanisilla puoliympyräkaarilla pilarien on oltava neliömuodostelmassa, mutta goottilaisilla suippoholveilla pilarit voivat olla suorakaidemuodostelmassa, eli pilarivälin ei tarvitse olla yhtä suuri molempiin suuntiin. (Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Goottilainen_arkkitehtuuri)

Lisätietoa gotiikasta: https://koppa.jyu.fi/avoimet/taiku/taidehistorian-aikajana/keskiaika/goottilainen%20taide

Google mapsin avulla voit käydä esim. Notre Damen katedraalissa, Milanon tuomiokirkossa ja Sainte-Chapellessa.

TAIDEHISTORIAN AIKAJANA

Jos olet kiinnostunut taidehistoriasta (myös arkkitehtuuri ja muotoilu) suosittelen tutustumaan Jyväskylän yliopiston taidehistorian aikajanaan!

https://koppa.jyu.fi/avoimet/taiku/taidehistorian-aikajana

Aikajana on taidehistorian opiskelijoilla käytössä peruskurssimateriaalina, mutta on avoin kaikille. Upeaa! Varsinkin jos haluat valmistautua yo-kirjoituksiin ja kerrata taidehistoriaa, niin suosittelen tätä ehdottomasti :)

Arkkitehtuurin ja muotoilun historiaa - Muinainen egypti ja antiikki

Viidennellä kuvistunilla aloitimme tutustumisen arkkitehtuurin ja muotoilun historiaan. Aloitimme matkan muinaisesta Egyptistä, jossa tutustuimme pyramideihin, sfinkseihin ja sargofageihin. Keskustelimme myös kanooppiasioista, joihin muumioidun vainajan elimet säilöttiin tuonpuoleista elämää varten.

Gizan pyramidit

Kanooppiastioita

Seuraavaksi siirryimme antiikin Kreikkaan, jossa tutustuimme temppeleihin, pylväsjärjestelmään, päätykolmioihin ja ruukkutaiteeseen.

Parthenon Akropolin kukkulalla Ateenassa

Kreikkalainen rakennus, josta näkyy erinomaisesti pylväsjärjestelmä ja päätykolmio

Kreikkalainen ruukku, jossa on kuvattu ajalle tyypillisiä "sarjakuvamaisia" aiheita

Linkkejä:
http://en.wikipedia.org/wiki/Ancient_Greek_architecture
http://en.wikipedia.org/wiki/Pottery_of_ancient_Greece
http://en.wikipedia.org/wiki/Ancient_Egyptian_architecture

Katutaidetta perspektiivissä!

Kolmannella kuvistunnilla työskentelimme perspektiivikuvien parissa. Seuraavassa esimerkissä kuitenkin perspektiivikuvaa on käytetty isommassa mittakaavassa:

Teokset ovat sivulta: http://www.hongkiat.com/blog/absolutely-stunning-3d-street-art-paintings/

Tehtävä 1 - Perspektiivikuva

ARKKITEHDIT

• Piirrä perspektiivikuva rakennuksesta tai kaupungista
• Käytä 1, 2 tai 3 pakopistettä
• Mieti mikä rakennus on kyseessä! Koulu, linna, taidemuseo, sairaala…etc…

Työvälineet: A3-paperi, lyijykynä, stomppi, tussit

Arviointiperusteet: tilavaikutelma, perspektiivin käyttö, valot ja varjot, vakuuttavuus

MUOTOILIJAT

• Piirrä perspektiivikuva esineestä
• Käytä 1, 2 tai 3 pakopistettä 
• Tee ensin luonnoksia esineestä ylhäältä, sivulta ja edestä
• Se voi olla jo olemassa oleva esine tai uuden esineen suunnitelma

Työvälineet: A3-paperi, lyijykynä, stomppi, tussit

Arviointiperusteet: tilavaikutelma, perspektiivin käyttö, valot ja varjot, vakuuttavuus

Perspektiivikuvan piirtäminen

Tämän päivän tunnin aiheena oli perspektiivikuvan piirtäminen yhden, kahden ja kolmen pakopisteen avulla.

Kuvassa on aina kaksi ulottuvuutta. Kolmas ulottuvuus, syvyys/tila, on aina illuusio. Kuvantekijät ovat kehittäneet monia menetelmiä vaikuttavan tilavaikutelman saamiseksi. Näistä menetelmistä ehkä vakuuttavin on perspektiivi, jota alettiin käyttää 1500-luvulla (renessanssi).

Kuva otettu sivustolta: http://www.webexhibits.org/sciartperspective/raphaelperspective1.html

Nykyään perspektiiviä käytetään kaikkialla. Arkkitehdit piirtävät (tietokoneella/käsin) perspektiivikuvia havainnollistaakseen rakennuksia ja teolliset muotoilijat piirtävät suunnittelemiaan esineitä perspektiivistä, näyttääkseen tilaajalle millaisia suunnitelmia ovat tehneet. Minecraftin näkymä on kolmen pakopisteen perspektiivi.

Kuva otettu sivustolta: http://cookie-sky.deviantart.com/art/Minecraft-Screenshot-34-467548576

Perspektiivikuva pääsee lähelle ihmisen kaksisilmäistä havaintoa, ja juuri tämän vuoksi me koemme sen varsin vakuuttavana tilan kuvaamisen keinona. Kyseessä on kuitenkin vain taikatemppu, joka on vielä suhteellisen yksinkertaisesti toteutettavissa.

Yhden pakopisteen perspektiivi

Yhden pakopisteen perspektiivissä kaikki katsojasta poispäin kulkevat viivat näyttävät menevän kohti samaa pistettä, joka on pakopiste. Muut viivat on vaakasuoria tai pystysuoria. Jos kohteen kulma on kohti katsojaa, syntyy kaksi pakopistettä!

Kahden pakopisteen perspektiivi

Kahden pakopisteen perspektiivissä esineen tai rakennuksen kulma on kohti katsojaa. Katsojasta poispäin kulkevat viivat näyttävät menevän kohti pakopistettä. Muut viivat ovat pystysuoria. Horisonttiviivalla olevat viivat ovat luonnollisesti vaakasuoria.

http://www.davenportschools.org/north/two-point-perspective/

Kolmen pakopisteen perspektiivi

Mutta jos kohde onkin yläkulmasta tai alakulmasta kulma kohti katsojaa? Silloin syntyy kolme pakopistettä! Ja nyt homma menee monimutkaiseksi.

Opettajan piirtämä kolmen pakopisteen perspektiivikuva. Huomaa, että kuvapinta on kokonaan kolmen pakopisteen muodostaman kolmion sisällä. Näin kuvaan ei synny mitään vääristymiä.

http://www.vertice.ca/wp-content/uploads/Julie-Zhao-3-point.jpg

Kolmen pakopisteen kuvassa kaksi pakopistettä sijaitsee horisonttiviivalla ja kolmas horisontin ylä/alapuolella. Kolmen pakopisteen kuvassa on jo syytä piirtää pakopisteistä lähteviä apulinjoja, joiden varaan oma kuva on helppo rakentaa. Apuruudukkko (tai Gridi) auttaa hahmottamaan kohteiden sijaintia ja kolmiulotteisuutta. Tässä vaiheessa kannattaa luottaa perspektiiviteoriaan ja piirtää viivat niin jyrkkinä kuin ne todella ovat! Yksikään viiva ei ole vaaka/pystysuora, vaan jokainen menee kohti jotain pakopistettä. Poikkeuksena tietysti horisonttiviiva ja kolmannesta pisteestä horisonttia kohtisuorasti kulkeva linja.